Perintövero

Kun lähiomainen kuolee, voi eteen tulla perintöveron maksaminen. Verottaminen.com on verotusasioihin erikoistunut sivusto, mistä löydät kaiken niin henkilöverotukseen kuin yritysverotukseenkin liittyen. Tässä artikkelissa käymme läpi kuinka perintövero muodostuu.

Perintövero on perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta suoritettava vero. Perintöveron muodostumista määrittää perintöverolaki ja vero maksetaan Verohallinnolle. Verohallinto määrää maksettavan perintöveron määrän perukirjan mukaan.

Perunkirjoitus ja perukirjan laatiminen

Kun lähiomainen kuolee, on ensimmäisten hoidettavien asioiden listalla perunkirjoitus. Perunkirjoitus tulee tehdä 3 kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Joissain tapauksissa perunkirjoituksen toimittamiseen voi myös pyytää perustellusta syystä lisäaikaa, mikä onnistuu kätevimmin Verohallinnon OmaVerossa. Jatkoaikaa voi hakea vain kuolinpesän osakas.

Perunkirjoituksen pohjalta laaditaan perukirja, josta selviää vainajan varallisuus ja jonka perusteella perintöveron määrä lasketaan. Perukirja on siis ns. kuolinpesän veroilmoitus.

Yleensä perukirjan laadinnassa käytetään apuna esimerkiksi pankin tai lakimiehen palveluita. Toisena vaihtoehtona on perukirjan laatiminen itse. Esimerkiksi netistä löytyy paljon erilaisia valmiita pohjia ja ohjeita perukirjan tekemiseen. Monimutkaisemmissa tapauksissa on kuitenkin aina suositeltavaa kääntyä asiantuntijan apuun.

Perunkirjoitusta varten tarvitaan erilaisia asiakirjoja vainajan varoista ja veloista. Perukirjassa mainittavia tietoja ovat muun muassa vainajan omaisuustiedot, selvitys sukulaisuussuhteista, vainajan henkilötiedot sekä kuolinpesän velat ja vähennykset. Liitteeksi tarvitaan myös mukaan mahdollinen testamentti, avioehtosopimus tai perinnönjakokirja.

Kopio perukirjasta ja liitteistä tulee toimittaa Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Kätevimmin se onnistuu sähköisesti OmaVero-palvelussa.

Perintöveron määrä

Verohallinto laskee ja määrää maksettavan perintöveron. Verohallinnon sivuilta löytyvällä perintöverolaskurilla voi selvittää suurin piirtein itsekin kuinka paljon perintöveroa pitää maksaa.

Käytännössä perinnönjättäjän omaisuuden arvo lasketaan sen hetkisen käyvän arvon mukaan, kun henkilö on kuollut. Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä omaisuuden myyntihintaa.

Perinnön arvosta vähennettäviä kuluja ovat vainajan vähennyskelpoiset velat, kuten erilaiset lainat, verovelat tai vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut sekä maksamattomat sairauskulut. Lisäksi vähennyskelpoisia kuluja ovat hautauskustannukset ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut.

Perimysjärjestys

Perimysjärjestys kertoo kuka vainajan omaisuuden perii ja missä suhteessa. Tämä on määritelty perintökaaressa.

Ensisijaisesti perintö kuuluu suoraan alenevassa polvessa oleville sukulaisille eli rintaperillisille. Näitä ovat perittävän lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Seuraavana perimysjärjestyksessä tulee perijän aviopuoliso, mikäli vainaja oli kuolinhetkellään naimisissa.

Mikäli perittävällä ei ole ollut lapsia eikä aviopuolisoa, perivät tämän omat vanhemmat. Jos taas toinen vanhemmista tai molemmat ovat kuolleet, tulevat perimysjärjestyksessä seuraavina vanhempien sisarukset tai heidän rintaperillisensä.

Lähimpien perillisten ollessa isovanhemmat, menee perintö heille. Mikäli toinen tai molemmat isovanhemmista ovat kuolleet, menee perintö perittävän isän tai äidin sisaruksille. Serkkuihin perintöoikeus ei enää ulotu.

Testamentin avulla perintöön on kuitenkin mahdollista sisällyttää mukaan myös henkilöitä, jotka eivät muuten voisi periä vainajaa suoraan tai sulkea myös tiettyjä henkilöitä pois. Rintaperillinen on kuitenkin oikeutettu saamaan testamentista huolimatta lakiosan eli puolet siitä, mitä hän muutoin perisi.

I veroluokka ja II veroluokka veron määräytymisen perusteena

Sen, kuka maksaa perintöveroa ja kuinka paljon, määrää veroluokka johon perinnönsaajat kuuluvat.

I veroluokkaan kuuluvat lapset (sis. ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa.

Toiseen veroluokkaan kuuluvat kaikki muut, kuten sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset tai avopuoliso.

Kiinteä perintövero alarajan kohdalla, ylimenevästä osasta veroprosentti

Perintöveron arvo määräytyy Verohallinnon määrittelemien veroluokkien mukaan. Esimerkiksi alle 20 000 euron perinnöstä perintöveroa ei tarvitse maksaa ollenkaan.

I veroluokassa perinnön arvon ollessa 20 000 – 40 000 euroa, on perintövero alarajan kohdalla 100 ja veroprosentti yli menevästä osasta 7 %. Jos perinnön arvo on 40 000–60 000 euroa, on vero alarajan kohdalla 1 500 ja veroprosentti ylimenevästä osasta 10 %.

Perinnön arvon ollessa 60 000–200 000 euroa, vero alarajan kohdalla on 3 500 ja veroprosentti ylimenevästä osasta 13 %. 200 000–1 000 000 euron arvoisesta perinnöstä vero on alarajan kohdalla 21 700 ja veroprosentti ylimenevästä osasta 16 %.

Kaikki veroluokat on nähtävillä Verohallinnon sivuilla.

Alle 18-vuotiaalla perillisellä on oikeus alaikäisyysvähennykseen, mikäli hän on suoraan perittävän alenevassa polvessa ja hänellä on kuolinhetkellä lähin oikeus periä. Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa, joka vähennetään veronalaisesta perintöosuudesta.

Ennakkoperintö

Ennakkoperintönä saadusta lahjasta pitää maksaa lahjaveroa ja lahja otetaan huomioon lopullisessa perintöverotuksessa, jos lahja on saatu kolmen vuoden sisällä ennen perinnönjättäjän kuolemaa. Lahjavero ei koske alle 5 000 euron arvoisia lahjoja, paitsi jo sama lahjoittaja on antanut kolmen vuoden kuluessa useampia lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on 5000 euroa tai enemmän.

Lahjaveroon vaikuttavat lahjoitetun omaisuuden arvo sekä sukulaisuussuhde.

Perintöveron maksaminen

Perintöverotuspäätös tulee Verohallinnolta 6-12 kuukauden kuluessa. Päätöksen mukana tulevat maksuohjeet. Yleensä perintövero maksetaan yhdessä (~ alle 500 euroa) tai kahdessa erässä (summan ollessa enemmän kuin 500 euroa). Tavallisesti ensimmäinen veron eräpäivä on kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä ja toinen erä tulee maksuun kaksi kuukautta ensimmäisen maksuerän jälkeen.

Veron maksuun on mahdollista hakea lykkäystä maksuvaikeuksissa johtuen esimerkiksi sairaudesta tai työttömyydestä. Toinen vaihtoehto on myydä olemassa olevaa omaisuutta tai ottaa lainaa veron maksamiseen, mikäli se ei onnistu muuten.

Maksamaton perintövero on aina ulosottokelpoista, joten asiat kannattaa aina selvittää hyvissä ajoin.

Perintövero on aina henkilökohtainen eivätkä kuolinpesän osakkaat ole vastuussa toisten osakkaiden perintöverosta. Perintövero tulee maksaa, vaikka perintöä ei olisi jaettu. Kuolinpesä on kuitenkin jaettava, jos yksikin kuolinpesän osakas sitä vaatii.

Mikäli perintöveropäätöksessä on virhe, ota yhteyttä Verohallintoon ja perintöverotuspäätöksestä on mahdollista tehdä oikaisuvaatimus.

Perintövero

Usein kysytyt kysymykset perintöverosta

Kuinka nopeasti perintöverotuspäätös tulee?

Perintöverotuspäätös tulee Verohallinnolta noin 6-12 kuukauden kuluessa.

Koskeeko lahjavero alle 5000 euron lahjoja?

Lahjavero ei koske alle 5 000 euron arvoisia lahjoja, paitsi jo sama lahjoittaja on antanut kolmen vuoden kuluessa useampia lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on 5000 euroa tai enemmän.

Voiko hautajaiskulut vähentää verotuksessa?

Kyllä, hautauskustannukset voi vähentää perintöveron määrästä.