Arvonlisävero

Arvonlisävero tai lyhyemmin alv on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista. Kyseessä on niin sanottu välillinen vero, joka sisältyy kuluttajan maksaman tuotteen tai palvelun hintaan. Myyjältä arvonlisävero kiertää taas edelleen valtion kassaan.

Arvonlisävero ei siis koskaan varsinaisesti ole yrityksen rahaa, vaan kyseessä on hinnan päälle lisättävä vero, joka lopuksi tilitetään valtiolle.

Yritys saa kuitenkin vähentää myyntien arvonlisäveron omien ostojensa arvonlisäverosta, jos tuotteet tai palvelut on hankittu arvonlisäverollista liiketoimintaa varten.

Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön 1994 EU-jäsenyyden myötä ja on Suomen valtiolle huomattava tulonlähde. Arvonlisäveroa määrittää arvonlisäverolaki ja nykyisin käytössä olevat arvonlisäverokannat otettiin käyttöön 2013.

Suomessa arvonlisäverovelvollisia ovat pääsääntöisesti kaikki yritykset, jotka harjoittavat arvonlisäveron piiriin kuuluvaa liiketoimintaa. Joissain tapauksissa liiketoiminta voi olla arvonlisäverotonta tai niin pientä, ettei arvonlisäverorekisteriin hakeutuminen ole pakollista.

Vuonna 2024 arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on 15 000 euroa eli jos yrityksen liikevaihto menee yli 15 000 euron, on yrityksen liityttävä alv-rekisteriin.

Tyypillisesti kun yritys aloittaa liiketoiminnan, tulee sen samalla rekisteröityä alv-rekisteriin, mutta viimeistään kuitenkin siinä vaiheessa, kun liikevaihto ylittää mainitun 15 000 euroa vuodessa.

Yleensä arvonlisäverovelvollisesta puhuttaessa tarkoitetaan myyjää, joka vastaa veron ilmoittamisesta ja maksamisesta verottajalle. Joissain tapauksissa voidaan käyttää myös käännettyä verovelvollisuutta.

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 prosenttia, mitä sovelletaan suurimmassa osassa palveluita. Joissain tapauksissa on kuitenkin käytössä alennettu verokanta, jonka piiriin kuuluvat 14 % ja 10 % verokannat.

14 % alennetun verokannan piiriin kuuluvat elintarvikkeet; rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut.

10 % alennettuun verokantaan kuuluvat mm.

• kirjat; sanoma- ja aikakauslehdet; sähköiset kirjat sekä sanoma- ja aikakauslehdet

• lääkkeet

• liikuntapalvelut

• henkilökuljetus

• majoituspalvelut

• televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset

• kulttuuri- ja viihdetilaisuudet

• tekijän suorittamat taide-esineiden myynnit sekä kaikkien taide-esineiden maahantuonti

Joissakin tapauksissa verokanta voi olla myös 0 %. Tällaisia ovat esimerkiksi vienti EU-alueen ulkopuolelle sekä tavaran myynti EU-maihin ALV-velvollisille ostajille.

Tietynlainen toiminta voi olla myös kokonaan arvonlisäverotonta, kuten sosiaalihuollon palvelut, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palvelut sekä arpajais- ja rahapelipalvelut.

Mikäli arvonlisäverovelvollisen tilikauden (12 kk) aikainen liikevaihto ilman arvonlisäveroa jää alle 30 000 euron, on tällöin oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen.

Alv:n alarajahuojennus tuo helpotusta verojen osalta yrityksille, joiden liiketoiminta on pientä. Tällöin valtio ei peri yritykseltä kaikkia arvonlisäveroja, vaan ne voi saada takaisin joko osittain tai täysimääräisenä.

Jos liikevaihto on 30 000 euron ja 15 000 euron välissä, on yritys oikeutettu osittaiseen huojennukseen. Mikäli taas liikevaihto jää alle 15 000 euroa, voi huojennuksen saada täysimääräisenä eli arvonlisävero on mahdollista saada kokonaan takaisin.

Huojennus täytyy kuitenkin muistaa aina hakea itse alv-ilmoituksen yhteydessä.

Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain arvonlisäverolliset myynnit ilman arvonlisäveron osuutta, käännetyn verovelvollisuuden alaiset myynnit sekä tietyt arvonlisäverottomat myynnit.

Arvonlisävero tulee ilmoittaa ja maksaa Verohallintoon yrityksen käyttämän verokauden mukaan. Verokausi voi olla joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kerran vuodessa.

Yleisin tapa on kerran kuukaudessa. Tällöin arvonlisäveron ilmoitus- ja maksupäivä on joka kuukauden 12. päivä. Arvonlisävero ilmoitetaan aina takautuvasti kaksi kuukautta verokauden päättymisen jälkeen. Eli esimerkiksi heinäkuun arvonlisävero tulee ilmoittaa ja maksaa viimeistään syyskuun 12.päivä.

Neljännesvuosittain arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan kolmen kuukauden välein, kun taas vuosi-ilmoittaja ilmoittaa ja maksaa alv:n kerran vuodessa.

Alv-ilmoitukset kannattaa muistaa antaa ajallaan, sillä myöhässä oleville ilmoituksille Verohallinto määrää myöhästymismaksun, kuten myös viivästyneistä maksuista joutuu maksamaan viivästyskorkoa. Arvonlisäveroilmoitus tulee tehdä jokaiselta verokaudelta, vaikkei yrityksellä olisi ollutkaan arvonlisäverovelvollista toimintaa.

Helpoiten arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen käy suoraan Verohallinnon OmaVero-palvelussa, mistä näkyvät aina kaikki ajantasaiset tiedot veroja koskien. Lisää tietoa voit lukea Verottaminen.com -> OmaVero.

Laskutuksen osalta arvonlisäverolaki määrittää mitä tietoja laskulta pitää löytyä, jos yritys on arvonlisäverorekisterissä.

Laskuun täytyy olla merkittynä esimerkiksi seuraavat tiedot:

1. laskun numero ja päivämäärä

2. myyjän ja ostajan tiedot

3. myyjän arvonlisäverotunniste (maatunnus FI + y-tunnus ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa viivaa)

4. tiedot tuotteista ja/tai palveluista

5. käytössä oleva arvonlisävero, veroton yksikköhinta sekä veron määrä

6. mahdolliset hyvitykset ja alennukset.

Laskusta täytyy myös käydä ilmi, mikäli myynti on arvonlisäverotonta tai jos käytössä on käänteinen arvonlisävero.