Kryptovaluuttojen verotus

Virtuaalivaluuttojen verotus, joka tunnetaan myös nimellä kryptovaluutta verotus, on tässä artikkelissa käsiteltävä termi. Sekä virtuaalivaluutta että kryptovaluutta termiä käytetään tässä artikkelissa. Verohallinnon virallisissa oppaissa tällä hetkellä puhutaan virtuaalivaluutasta, mutta tulevaisuudessa termi virtuaalivaluutta verotus saattaa muuttua kryptovaluutta verotukseksi.

Kun tarkastelemme virtuaalivaluuttojen, eli kryptojen, verotusta, miten sen kehys määritellään? Verohallinto määrittelee virtuaalivaluutan digitaalisessa muodossa olevaksi arvoksi, joka täyttää seuraavat ehdot:

• Se ei ole keskuspankin liikkeelle laskema eikä virallinen maksuväline.
• Henkilö voi käyttää sitä maksuvälineenä.
• Sitä voidaan siirtää, tallentaa ja vaihtaa sähköisesti.

Virtuaalivaluutan on täytettävä kaikki edellä mainitut ehdot. Esimerkiksi euro ei täytä määritelmää, koska se on virallinen maksuväline.

Tämä määritelmä on hyvin laaja ja se kattaa lähes kaikki erilaiset kryptovaluutat sekä niihin liittyvät projektit. Virtuaalivaluutan määritelmään sisältyvät esimerkiksi Bitcoin, Ethereum-alustalle luodut tokenit (Aave, Chainlink, Uniswap, Apecoin) sekä stablecoinit (USDT, USDC). Artikkelin lopussa on myös maininta NFT:n verotuksesta.

Kryptovaluutat, eli virtuaalivaluutat, ovat tuloverotuksen näkökulmasta digitaalista omaisuutta. Ne eivät ole arvopapereita, virallista valuuttaa tai virallisia maksuvälineitä.

Tulevaisuudessa virtuaalivaluutta todennäköisesti korvataan osuvammalla termillä, kuten krypto-omaisuus tai virtuaaliomaisuus. Sana ”valuutta” voi olla monissa tapauksissa jopa harhaanjohtava. Tällä hetkellä kuitenkin käytämme termiä virtuaalivaluutta.

Kryptovaluuttojen verotus Suomessa perustuu Verohallinnon ohjeistuksiin, jotka määrittelevät säännöt ja käytännöt kryptovaluuttojen verotukseen liittyen. Seuraavassa on yleiskatsaus kryptovaluuttojen verotukseen Suomessa, mutta on tärkeää huomata, että verolainsäädäntö voi muuttua, joten on aina hyvä tarkistaa ajantasaiset ohjeet Verohallinnon verkkosivuilta tai konsultoida veroasiantuntijaa.

1. Kryptovaluuttojen luokittelu omaisuudeksi: Suomessa kryptovaluutat katsotaan tuloverotuksen näkökulmasta digitaaliseksi omaisuudeksi. Ne eivät ole arvopapereita, virallista valuuttaa tai virallisia maksuvälineitä.

2. Kryptovaluuttojen arvon määrittäminen: Kryptovaluuttojen arvo määritetään euroissa verotushetken mukaan. Tämä voi olla haasteellista erityisesti silloin, kun tapahtuu useita kryptovaluutan vaihtoja tai käyttöä eri tarkoituksiin.

3. Kryptovaluuttojen luovutusvoittojen verotus: Jos myyt tai vaihdat kryptovaluuttoja voitolla, tämä luovutusvoitto voi olla verotettavaa pääomatuloa. Luovutusvoittojen verotus koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia kryptovaluuttoja. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä hankintameno luovutushinnasta.

4. Kryptovaluuttojen hankintameno-olettama: Jos kryptovaluuttojen hankintamenotietoja ei ole saatavilla, Verohallinto hyväksyy hankintameno-olettaman. Tällöin kryptovaluutan hankintameno on 20% myyntihinnasta.

5. Kryptovaluuttojen säilytys ja verotus: Kryptovaluuttojen säilyttämistä esimerkiksi pörssien, lompakoiden tai välittäjien avulla ei sinänsä veroteta. Verotus tapahtuu vasta, kun kryptovaluuttoja myydään tai niitä käytetään esimerkiksi maksuvälineenä.

6. Kryptovaluuttojen louhinnan ja stakingin verotus: Kryptovaluuttojen louhinta ja staking voi olla verotuksellisesti monimutkaista. Louhinnasta tai stakingista saadut tulot voivat olla joko pääomatuloa tai liiketoiminnan tuloa riippuen toiminnan luonteesta ja laajuudesta.

On tärkeää pitää tarkkaa kirjanpitoa kryptovaluuttojen hankinnoista, myynneistä ja muista transaktioista, jotta verotus on mahdollista suorittaa oikein. Suositeltavaa on myös neuvotella tarvittaessa veroasiantuntijan kanssa kryptovaluuttojen verotukseen liittyvistä kysymyksistä.

Huomaa, että tämä on yleiskatsaus eikä kattava vero-ohje. Veroasioissa on aina suositeltavaa tarkistaa ajantasaiset ohjeet Verohallinnon verkkosivuilta tai konsultoida veroasiantuntijaa.

Kryptovaluuttojen (virtuaalivaluuttojen) luovutusvoitoista ja -tappioista on tehtävä ilmoitus verottajalle tietyissä tapauksissa. Alla on tietoja ilmoituksen tekemisestä ja transaktioiden tiedoista.

1. Luovutusvoittojen ja -tappioiden ilmoittaminen: Jos olet luopunut kryptovaluutasta, joko vaihtamalla sen euroiksi tai toiseksi kryptovaluutaksi, sinun on tehtävä ilmoitus verottajalle. Jos olet ainoastaan ostanut kryptovaluuttoja euroilla eikä luovutusta ole tapahtunut, ilmoitettavaa ei ole verovuoden aikana.

2. Tietojen selvittäminen ja tallentaminen: Ilmoitusta varten sinun on kerättävä seuraavat tiedot kaupoistasi:

• Luovutuspäivä ja luovutushinta: Milloin myit kryptovaluuttaa ja millä kurssilla.
• Hankintapäivä ja hankintahinta: Milloin ostit kryptovaluuttaa ja millä kurssilla.
• Hankkimisesta ja luovutuksesta aiheutuneet kulut.

3. Muut kryptovaluuttoihin liittyvät tulot: Lisäksi on tärkeää ilmoittaa muunlaisista kryptovaluuttoihin liittyvistä tuloista, kuten airdroppina saaduista kryptovaluutoista tai louhintatuloista. Näihin liittyvät tiedot käsitellään myöhemmin artikkelissa.

On tärkeää noudattaa ilmoittamisvelvollisuutta ja toimittaa tiedot verottajalle määräajassa. Veroilmoituksen määräpäivät vaihtelevat, yleensä sijoittajien osalta ne ovat huhti-toukokuussa. Muista tarkistaa oma määräpäiväsi Verohallinnon verkkosivuilta.

Kryptovaluuttojen verotukseen tarvittavien tietojen selvittäminen ja tallentaminen on tärkeä osa verovelvollisuutta. Tässä on uudelleenmuotoiltu tietoa tarvittavista tiedoista ja esimerkkejä niiden käytännön soveltamisesta:

1. Luovutuspäivä ja luovutushinta: Luovutuspäivä on päivämäärä, jolloin olet luopunut kryptovaluutasta esimerkiksi myymällä sen euroiksi tai vaihtamalla toiseen kryptovaluuttaan. Luovutushinta on myyntihinta, joka voi olla euroina tai toisessa kryptovaluutassa. Esimerkkejä:

• Myit yhden bitcoinin euroiksi ja sait 50 000 euroa tilillesi. Luovutushinta oli 50 000 euroa.
• Vaihdoit yhden bitcoinin kymmeneen litecoiniin, joiden yhteishinta oli 50 000 euroa. Luovutushinta oli 50 000 euroa.
• Ostit yhdellä bitcoinilla auton, jonka hinta oli 50 000 euroa. Luovutushinta oli jälleen 50 000 euroa.

2. Hankintapäivä ja hankintahinta: Hankintapäivä on päivämäärä, jolloin hankit kryptovaluutan. Hankintahinta puolestaan on hinta, jolla ostit kryptovaluutan, olipa se euroina tai toisessa kryptovaluutassa.

3. Luovutusvoitto tai -tappio: Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinta hankintahinnasta. Jos luovutusvoittojen yhteissumma on positiivinen, kyseessä on luovutusvoitto. Jos se on negatiivinen, kyseessä on luovutustappio.

On myös hyvä pitää kirjaa muista tulolähteistä, kuten louhintatuloista tai airdroppina saaduista kryptovaluutoista, sekä niihin liittyvistä kuluista.

Vero-ohjelmistot, kuten Divly, voivat auttaa laskemaan käypää arvoa automaattisesti käyttämällä kryptovaluuttojen historiallisia kursseja. Jos teet kirjanpitoa käsin esimerkiksi Excelissä, voit hakea käyvän arvon esimerkiksi coinmarketcap.com-sivustolta.

Tarkat tiedot ja niiden oikea tallentaminen ovat tärkeitä, jotta voit täyttää verovelvollisuutesi oikein ja raportoida tiedot Verohallinnolle tarvittaessa.

On suositeltavaa tarkistaa ajantasaiset ohjeet Verohallinnon verkkosivuilta tai konsultoida veroasiantuntijaa varmistaakseen oikean menettelyn kryptovaluuttojen verotuksessa.

Siirrytään seuraavaksi kryptovaluuttojen verotuksessa toiseen vaiheeseen. Luovutusvoiton laskemiseksi on tärkeää selvittää hankintapäivä ja hankintahinta. Vaikka nämä periaatteessa ovat yksinkertaisia asioita, käytännössä tilanne voi olla monimutkaisempi.

Hankintapäivä on päivämäärä, jolloin kyseinen kryptovaluutta on hankittu. Hankintahinta puolestaan on summa euroja, jolla kryptovaluutta on hankittu. Kaikki on suoraviivaista, kun ostetun ja myytävän kryptovaluutan määrä pysyy samana.

Kryptovaluuttoihin sijoitettaessa ostojen ja myyntien määrät voivat kuitenkin vaihdella. Esimerkiksi voit ostaa tänään yhden bitcoinin, huomenna toisen ja ylihuomenna kolmannen. Jos myyt kaikki kolme bitcoinia viikon päästä yhdessä kaupassa, sinulla on yhtäkkiä kolme eri hankintapäivää ja hankintahintaa!

Entä jos myyt viikon päästä vain yhden bitcoinin? Minkä hankintahinnan valitset kolmesta eri hankintahinnasta? Suomessa käytetään yleisesti FIFO-periaatetta eli First In First Out. Tämä tarkoittaa, että ensimmäisenä hankittu kryptovaluutta katsotaan myös ensimmäisenä myytäväksi, ellei muuta osoiteta.

Esimerkiksi:

• Osto, 1 bitcoin, 24.5., kurssi 50 000 euroa
• Osto, 1 bitcoin, 25.5., kurssi 55 000 euroa
• Osto, 1 bitcoin, 26.5., kurssi 60 000 euroa

Oletetaan, että myyt yhden näistä bitcoineista kurssilla 70 000 euroa. Tällöin käytettävä hankintahinta on 50 000 euroa. Jos myyt kaikki kolme bitcoinia yhdessä kaupassa, sinun tulee jakaa kauppa kolmeen yhden bitcoinin myyntiin ja määrittää luovutusvoitot erikseen kullekin bitcoinille. Vero-ohjelmistot voivat tehdä tämän automaattisesti.

Hankintamenot ja luovutusmenot puolestaan ovat käytännössä kryptovaluuttapörssien perimiä välityspalkkioita. Nämä palkkiot vaihtelevat yleensä välillä 0,1 % – 2 % kauppaa kohden ja riippuvat käytetystä pörssistä. Välityspalkkiot löytyvät pörssin treidaushistoriasta.

Kun syötät luovutustiedot OmaVeroon, on tärkeää ottaa huomioon hankintameno-olettama ja sen käyttömahdollisuus. Hankintameno-olettama tarkoittaa, että verovelvollisella on oikeus käyttää itselleen edullisinta hankintahintaa.

Hankintameno-olettama määräytyy seuraavasti: Jos hankintapäivästä on kulunut yli 10 vuotta, todelliseksi hankintahinnaksi voidaan laskea 40 prosenttia myyntihinnasta. Jos hankintapäivästä on kulunut alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta.

Palataan edelliseen esimerkkiin, jossa myytiin kahta bitcoinia hintaan 4000 euroa kappaleelta (yhteensä 8000 euroa). Niiden alkuperäinen hankintahinta oli 2000 euroa per kappale, yhteensä 4000 euroa. Koska kaupasta on kulunut alle 10 vuotta, hankintameno-olettama olisi 20 prosenttia.

Tässä tapauksessa hankintameno-olettama olisi 0,20 * 8000 euroa eli 1600 euroa. Tämä summa on huomattavasti pienempi kuin alkuperäinen hankintahinta. Näin ollen verovelvollisen ei kannata käyttää hankintameno-olettamaa, koska alkuperäinen hankintahinta on suurempi. Mitä korkeampi hankintahinta on, sitä vähemmän luovutusvoittoa muodostuu ja sitä vähemmän veroja maksetaan.

Jos alkuperäinen hankintahinta olisi ollut esimerkiksi vain 1000 euroa, hankintameno-olettamaa (1600 euroa) kannattaisi käyttää. Tämä pienentäisi luovutusvoittoa hieman alkuperäisestä.

Mikä on vuotuinen verovapaa tulo? Tämä on aihe, jota usein ymmärretään väärin, erityisesti piensijoittajien keskuudessa. Selvennetään siis tämä lakipykälä.

Tuloverolain mukaan luovutusvoittoa ei veroteta, jos verovuoden aikana kertyneet luovutushinnat ovat enintään 1000 euroa. On tärkeää huomata tässä kohtaa lihavoitu sana. Jotkut ovat tulkinneet tämän niin, että alle 1000 euron luovutusvoitot olisivat verovapaita.

Ero näiden kahden välillä selviää seuraavalla esimerkillä:

Henkilö myy bitcoineja 900 euron arvosta. Niiden hankintahinta oli 500 euroa, jolloin luovutusvoittoa syntyy 400 euroa. Tämä luovutusvoitto on verovapaata tuloa.

Henkilö myy bitcoineja 9000 euron arvosta. Niiden hankintahinta oli 8600 euroa, jolloin luovutusvoittoa syntyy 400 euroa. Tämä luovutusvoitto ei ole verovapaata tuloa.

Vastaavasti tuloverolain mukaan luovutustappio ei ole vähennyskelpoista, jos verovuoden aikana hankintahinnat yhteensä ovat alle 1000 euroa.

Esimerkki: henkilö myy bitcoineja 500 euron arvosta, joiden hankintahinta oli 900 euroa. Tappiota syntyy 400 euroa. Tämä luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen.

On tärkeää muistaa, että kaikki kaupat on silti ilmoitettava verottajalle, vaikka ne olisivat verovapaita tai vähennyskelvottomia.

Viime vuosina NFT (non-fungible token) on noussut suosituksi sijoituskohteeksi. NFT liittyy erityisesti digitaaliseen taiteeseen, ja hyvä esimerkki tästä on Bored Ape Yacht Club. NFT on itsessään token, joka voidaan säilyttää NFT:tä tukevissa kryptovaluuttalompakoissa.

NFT:n verotuksessa on kaksi näkökulmaa: NFT:n luominen ja myyminen sekä valmiin NFT:n ostaminen. Tarkempaa selvennystä varten kannattaa katsoa Verohallinnon video, jossa asiaa käsitellään tarkemmin kohdasta 16:30 eteenpäin.

NFT:n myyntiä koskien verottajan mukaan ei lähtökohtaisesti tapahdu tekijänoikeuden luovutusta, joten kyseessä on muu ansiotulo. Tähän voi sisältyä myös mahdollisia rojaltituloja myynnin jälkeen.

NFT:n luominen, eli ”minttaus”, vaatii yleensä Etheriä. Tässä minttausprosessissa voi syntyä luovutusvoittoa. Kun sitten myydään NFT kauppapaikassa, maksu saadaan yleensä virtuaalivaluuttana. Esimerkiksi jos myydään NFT 10 000 eurolla, mikä vastaa 5 Etheriä, saatu summa tulee toimimaan hankintahintana jatkotoimenpiteitä varten. Kyseinen 10 000 euroa olisi NFT:n tekijälle ansiotuloa.

Valmiin NFT:n osto tapahtuu yleensä käyttäen ETH-valuuttaa. Tässä tapauksessa kyse on tuotteen tai palvelun ostosta, jossa noudatetaan normaalia luovutuslaskentaa. Ostetulle NFT:lle määritellään hankintahinta.

Kun NFT joskus myydään eteenpäin, luovutushintaa verrataan hankintahintaan, ja lasketaan mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio. Jos esimerkiksi myyt NFT:si 10 000 eurolla / 5 ETH, niin saadut Etherit saavat saman hankintahinnan (2 000 euroa / kappale) jatkotoimenpiteitä varten.

Joten NFT-kaupankäynnissä on otettava huomioon sekä käytetyn maksuvälineen (yleensä ETH) luovutus että varsinaisen NFT:n luovutus. Molemmista voi syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota.

Huomaa, että NFT-kaupankäyntiin voi liittyä myös arvonlisäverotusta, jos sitä harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Lisätietoja löytyy edellä mainitusta Verohallinnon videosta.

Kryptovaluuttojen verotus, myös tunnettu virtuaalivaluuttojen verotuksena, voi aluksi vaikuttaa monimutkaiselta ja vaikeaselkoiselta aiheelta. Kuitenkin suurimmalle osalle sijoittajista kryptovaluutta verotus on melko yksinkertaista. On hyvä oppia käyttämään apuohjelmia, kuten Divly, heti alusta alkaen. Jos olet kiinnostunut kryptovaluuttoihin sijoittamisesta, todennäköisesti joudut siirtymään apuohjelmaan ennemmin tai myöhemmin.

Kryptovaluuttojen verotus monimutkaistuu, kun mukaan tulee NFT-kauppaa, DeFi-farmausta ja muita vastaavia toimintoja. Lisäksi futuurit, CFD-treidit ja vastaavat ovat vielä oman verokohtelunsa alaisia. Jos olet tyypillinen ”buy & hold” -sijoittaja, joka tekee kauppoja harvoin, kryptovaluutan verotus ei todennäköisesti aiheuta suuria päänvaivoja.

Jokaisen kryptosijoittajan tulee muistaa, että verottaja ei saa tietoja automaattisesti. Sinun on itse pidettävä kirjaa ja tehtävä vuosittain ilmoitus. Tallenna myös säännöllisesti tositteet transaktioista, jotta sinulla on todisteaineistoa saatavilla, jos verottaja niitä koskaan pyytää.

Tätä artikkelia päivitetään vuosittain keväällä, kun Verohallinto julkaisee päivitetyt ohjeet kryptovaluuttojen verotuksesta. Jos luet tätä artikkelia vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, käy tarkistamassa myös Verohallinnon oppaat varmuuden vuoksi.