Luovutusvoittovero

Luovutusvoittovero liittyy nimensä mukaisesti luovutusvoittoon. Mutta mitä luovutusvoitto sitten käytännössä tarkoittaa? Verottaminen.com listasi ylös luovutusvoittoverotuksen pääpiirteet.

Luovutusvoitto vs. luovutustappio

Luovutusvoittoa tai -tappiota voi syntyä esimerkiksi kiinteistön, arvopapereiden kuten osakkeiden, auton ja muun irtaimen omaisuuden myynnistä.

Luovutusvoitosta käytetään myös termiä myyntivoitto. Luovutusvoittoa syntyy silloin, jos omaisuutta myydään (tai vaihdetaan) ja sen myyntihinta on korkeampi kuin mitä itse on ostohetkellä maksanut. Luovutusvoitto tarkoittaa siis sitä, että teet myyntivoittoa omaisuuden myynnillä ja tästä voiton hankkimisesta täytyy maksaa luovutusvoittoveroa.

Luovutustappiota puolestaan syntyy, kun omaisuus myydään halvemmalla hinnalla kuin sen on alun perin ostanut. Eli kyseessä on myyntitappio.

Syntyneet myyntitappiot voidaan vähentää saman verovuoden mahdollisista luovutusvoittojen määrästä, mikä pienentää luovutusvoittoveroa. Jos taas luovutusvoittoa ei ole syntynyt, voidaan luovutusvoitot vähentää verotuksessa muista pääomatuloista.

Paljonko luovutusvoittovero on?

Luovutusvoittoverotusta määrittää tuloverolaki. Luovutusvoitto verotetaan Suomessa pääomatuloveroprosentin mukaan ja voitosta maksetaan veroa:

  • 30 000 euroon asti vero on 30 %

  • 30 000 euroa ylittävältä osalta vero on 34 %

Luovutusvoitot pitää ilmoittaa veroilmoituksessa Verohallinnolle, jonka perusteella Verohallinto määrää maksettavan luovutusvoittoveron. Syntynyt vero tulee maksaa jäännösverona seuraavan vuoden verotuksessa.

Miten luovutusvoitto lasketaan?

Suomessa Verohallinto hoitaa luovutusvoiton laskemisen. Kannattaa kuitenkin aina itse tarkistaa pitävätkö tiedot voiton hankkimisesta paikkaansa.

Voit laskea luovutusvoiton määrän seuraavalla tavalla:

[Myyntihinta – ostohinta – myynnistä ja ostosta aiheutuneet kulut]

Myyntihinnasta vähennetään siis ostohinta (eli hankintameno), josta vähennetään mahdolliset myynnistä ja ostosta aiheutuneet kulut. Kuluina voi vähentää esimerkiksi asuntokaupoissa kiinteistövälittäjän palkkion ja varainsiirtoveron. Hyväksyttäviä vähennyksiä voivat olla myös asunnon perusparannuskulut.

Mikäli omaisuus on saatu perintönä tai lahjana, katsotaan hankintahinnaksi sama kuin verotusarvo jota on käytetty perintö- ja lahjaverotuksessa. Paitsi jos lahjoituksesta on kulunut alle vuosi, käytetään lahjaksi saadun omaisuuden tapauksessa hankintamenona lahjan antajan hankintamenoa.

Luovutusvoittoa määriteltäessä oleellista on myös omistusaika. Yleensä se lasketaan kauppakirjan allekirjoituspäivästä. Perityn tai lahjana saadun omaisuuden omistusaika alkaa joko perittävän kuolinhetkestä tai lahjoitetun omaisuuden lahjoituspäivästä.

Epäselviin luovutusvoittoverotukseen liittyvissä tilanteissa, ota yhteyttä aina suoraan Verohallintoon (asiakaspalvelu on avoinna ma-pe klo 9-16.15).

Hankintameno vai hankintameno-olettama?

Luovutusvoittoa laskettaessa hankintamenon sijaan on mahdollista käyttää myös hankintameno-olettamaa, mikäli se on edullisempi vaihtoehto verovelvolliselle.  Hankintameno-olettamaa saavat käyttää vain luonnolliset henkilöt sekä kuolinpesät. Sen sijaan yritykset ja yhdistykset eivät saa käyttää hankintameno-olettamaa.

Hankintameno-olettama on Suomessa 20 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta. Jos taas omaisuus on omistettu yli 10 vuotta, on olettama 40 % myyntihinnasta. 

Hankintameno-olettamaa käytettäessä syntyy aina luovutusvoittoa. Olettamaa käytettäessä ei siis saa vähentää muita kuluja, kuten hankintamenoa käytettäessä. 

Aina luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa

Luovutusvoittoveron muodostumisessa on joitakin poikkeuksia ja aina kaikissa tapauksissa veroa ei tarvitse maksaa, vaan luovutusvoitto voi olla verovapaa joko kokonaan tai osittain.

Esimerkiksi asunnon luovutusvoitto on omistajalleen verovapaa, mikäli henkilö on käyttänyt sitä omana (tai perheensä) asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Jos asunto päätetään myydä ennen kuin ehdot täyttyvät, on myyntivoitto veronalaista.

Verovapaus koskee myös verovuonna luovutetun omaisuuden myyntiä 1000 euroon asti. Tämä ei kuitenkaan koske verovapaaksi säädettyjä luovutusvoittoja eikä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksia.

Omassa käytössä olleen tavanomaisen koti-irtaimiston luovutusvoitto on verovapaata, kun voitto on enintään 5 000 euroa vuodessa. Luovutuksesta syntyvä tappio sen sijaan ei ole vähennyskelpoinen.

Sukupolvenvaihdoksessa luovutus on myyjälle verovapaa, mikäli kiinteä omaisuus on ollut yli 10 vuotta verovelvollisen tai sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti ja ostajana on myyjän (tai puolison) lapsi, lapsenlapsi, sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli.

Lisäksi muun muassa luovutus luonnonsuojelualueeksi on verovapaa ja luovutusvoitot on säädetty osittain verovapaiksi, jos kiinteää omaisuutta luovutetaan mm. valtiolle tai kunnalle.

luovutusvoittovero

Usein kysytyt kysymykset luovutusvoittoverosta

Miten luovutusvoitto lasketaan?

Luovutusvoitto lasketaan kaavalla:

[Myyntihinta – ostohinta – myynnistä ja ostosta aiheutuneet kulut]

Kuinka paljon luovutusvoittovero on?

Luovutusvoitto verotetaan Suomessa pääomatuloverona, joten voitoista maksetaan veroa seuraavasti:

  • 30 000 euroon asti vero on 30 %

  • 30 000 euroa ylittävältä osalta vero on 34 %

Voiko myyntitappiot vähentää verotuksessa?

Kyllä voi! Myyntitappiot voidaan vähentää vuosittain mahdollisista luovutusvoitoista.