Osinkojen verotus

Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus eli jos yrityksellä on jaettavissa olevaa voittoa, voidaan se jakaa osinkoina. Jos siis esimerkiksi olet sijoittanut sellaiseen yhtiöön, joka jakaa osinkoja, olet osakkeenomistaja ja oikeutettu saamaan osinkoja.

Tavallisesti osinkoja jaetaan kerran vuodessa yhtiön tilinpäätöksen valmistuttua, ellei yhtiö jostain syystä päätä olla jakamatta osinkoa. Muita mahdollisia, mutta Suomessa harvemmin käytettyjä osinkoja ovat puolivuotisosinko, kvartaaliosinko tai kuukausiosinko. Näiden lisäksi on myös mahdollista jakaa lisäosinkoa varsinaisen osingon lisäksi.

Esityksen osingonjaosta tekee osakeyhtiön hallitus ja yhtiökokous puolestaan päättää osingonjaosta. Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osinkoja on mahdollista jakaa myös vähemmän tai enemmän, kuin mitä hallitus on alunperin esittänyt.

Listattujen yhtiöiden osingoista 15 % on verovapaata tuloa ja 85 % veronalaista tuloa.

Julkisesti listattujen eli pörssiyhtiöiden osinko on tavalliselle osakkeiden omistajalle osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa.

Yksityishenkilön tai kuolinpesän listatusta yhtiöstä saama osinko on kokonaan verovapaata tuloa 15 % saakka ja 85 % on veronalaista pääomatuloa.

Listaamattomasta yhtiöstä yksityishenkilön tai kuolinpesän saama osinko perustuu yhtiön nettovarallisuudelle laskettuun vuotuiseen tuottoon. Listaamaton yhtiö tarkoittaa muuta, kuin julkisesti noteerattua yhtiötä – yleensä siis pieniä yrityksiä.

Listaamattoman yhtiön osingon määrästä osa voi olla verovapaata tuloa, kuten pörssiyhtiöilläkin ja osa jaetaan veronalaiseen pääomatuloon ja/tai ansiotuloon. Voidaan siis puhua pääomatulo-osingoista ja ansiotulo-osingoista. Jako-osuudet lasketaan osakkeiden matemaattisen arvon perusteella, jonka rajana on kahdeksan prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että

• mikäli pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa vuodessa verovelvollista kohden, on listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa.

• jos osingon määrä pysyy 8 prosentin vuotuisen tuoton sisällä, mutta ylittää 150 000 euron rajan, ylittävältä osalta 85 % osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.

• mikäli taas osingon määrä on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, kutsutaan yli menevää osaa ansiotulo-osingoksi. Tällaisesta osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % on verotonta tuloa.

Kannattaa muistaa, että 150 000 euroon sisältyy kaikkien vuoden aikana listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen yhteissumma, jonka perusteella verotus määräytyy.

Osinkoja verotetaan pääsääntöisesti pääomatuloveroprosentin mukaan, paitsi jos syntyy myös ansiotulo-osinkoa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti. Pääomatulojen ollessa yli 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti ylimenevältä osalta on 34 %.

Ansiotulo-osinkojen verottamisessa ei sen sijaan käytetä kiinteää veroprosenttia. Niitä verotetaan progressiivisesti eli veroprosentti suurenee sitä mukaa, kun ansiotulot kasvavat.

Osinkoja maksava yhtiö on velvoitettu perimään osingoista ennakonpidätyksen, joka on ennalta määritelty verotuksessa. Pörssiyhtiön kohdalla tämä tarkoittaa sitä että osingon maksava yhtiö pidättää ennakkon osingon kokonaismäärästä 25,5 % ja tilittää ennakonpidätyksen eteenpäin Verohallinnolle.

Listaamattomasta yhtiöstä ennakonpidätys on 7,5 %, mikäli osingon määrä on enintään 150 000 euroa. Jos taas osingon määrä on enemmän kuin 150 000 euroa, osingon maksava yhtiö pidättää yli menevästä osasta 28 % ennakonpidätyksenä.

Yksityishenkilö ja kuolinpesä maksavat osinkotulosta veron sinä vuonna, kun osinko on nostettavissa. Nostoajankohta määritellään yhtiökokouksen osingonjakopäätöksessä. Ellei tätä ole määritelty, katsotaan verotuksessa, että osinko on nostettavissa välittömästi päätöshetkestä lähtien.

Ulkomailta saatujen osinkojen verotukseen vaikuttaa se, mistä maasta ne maksetaan.

Jos ulkomailta saadut osingot ovat peräisin toisesta Euroopan unionin (EU) maasta, Euroopan talousalueen (ETA) maasta tai sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoja koskeva verosopimus – verotetaan ne samalla tavalla kuin Suomesta saatuja osinkoja.

Ennakonpidätystä ulkomaisen yhtiön osingoista ei toimiteta, mutta osinkoa maksava yhtiö saattaa kuitenkin periä lähdeveron verosopimuksesta riippuen.