Kotitalousvähennys

Etsitkö tietoa kotitalousvähennyksestä? Verottaminen.com on apunasi, sillä tässä artikkelissa käymme läpi tarkemmin aihetta kotitalousvähennys. Tiivistimme yhteen kaikki olennaisimmat asiat, mitä sinun tulisi tietää kotitalousvähennyksestä ja miten sitä voi hakea.

Mikä on kotitalousvähennys?

Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka yksityishenkilö voi saada erilaisista kotona teetetyistä töistä. Kotitalousvähennyksen historia juontaa juurensa jo yli parin vuosikymmenen päähän, jolloin kotitalousvähennys otettiin Suomessa käyttöön kokeiluluonteisesti ensimmäistä kertaa vuonna 1997 Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Kokeilun myötä verovähennysmalli otettiin käyttöön koko Suomessa vuonna 2001.

Tarkoituksena kotitalousvähennyksellä on parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat tehneet aikaisemmin itse. Lisäksi tarkoituksena on myös asuntojen omatoimisen ylläpitotoiminnan edistäminen ja harmaan talouden torjuminen.

Millaisista töistä kotitalousvähennystä saa?

Kotitalousvähennystä voi saada kotona teetetystä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä.

Kotitalousvähennystä on mahdollista saada, kun työ tehdään joko 1) omassa kodissa, 2) vapaa-ajan asunnossa tai 3) vanhempien/isovanhempien kodissa.

Asunto voi olla omistusasunto tai vuokra-asunto. Sen sijaan asunto-osakeyhtiö ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen eikä vähennystä voi saada esimerkiksi sijoitusasunnosta.

Luonnollisten henkilöiden lisäksi myös kuolinpesä on oikeutettu saamaan kotitalousvähennyksen. Verovähennys on kuitenkin hyödynnettävissä vain sen vuoden osalta, jolloin vainaja on kuollut.

Kotitalousvähennys kunnossapito- ja perusparannustyöstä

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia kunnossapito- ja perusparannustöitä ovat käytännössä erilaiset remonttityöt. Tällaisia ovat muun muassa rakennuksen ulkomaalaus, sisäpintojen maalaus ja tapetointi, keittiöremontti, kylpyhuone- tai saunaremontti, lattiapintojen uusiminen tai kunnostus ja omakotitalon sähkö-, putki- ja kaapelityöt.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ovat myös esimerkiksi ilmalämpöpumpun asentaminen ja huolto, sähköauton latausaseman asennus, omakotitalon antennin asennus ja huolto sekä hälytys- ja turvajärjestelmän asennus.

Täydellinen lista kaikista kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä on luettavissa Verohallinnon sivuilta.

Kotitalousvähennys tavanomaisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön kustannusten perusteella

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä tavanomaisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön kustannusten perusteella ovat muun muassa Verohallinnon mukaan:

  • Asunnon siivous ja pyykinpesu, silitys sekä muu vaatteiden huolto

  • Ruoanlaitto

  • Uusien huonekalujen kokoaminen

  • Ammattijärjestäjän palvelut

  • Digiboksin, dvd-soittimen ja television asennus- ja opastustyö

  • Tietokoneen asennus- ja opastustyö

  • Haravointi, ruohonleikkaus, lumenluonti ja muut piha-alueen puhtaanapitotyöt

  • Puutarhanhoito, kuten kastelu, istutustyöt ja rikkaruohojen kitkentä

  • Puiden kaataminen piha-alueella, polttopuiden teko ja kasaus sekä pihapuiden oksien karsinta

  • Tuholaisten torjunta asunnossa ja piha-alueella

Lisäksi kotitalousvähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä ovat esimerkiksi lasten, vanhusten, sairaiden ja vammaisten hoito, kuten peseminen, pukeminen, syöttäminen ja muu huolenpito.

Myös avustaminen kaupassa, pankissa ja apteekissa asioinnissa toisen puolesta, lemmikin ulkoiluttaminen sekä lasten koululäksyissä auttaminen ovat sellaista hoiva- ja hoitotyötä, josta saa kotitalousvähennyksen, kun se tehdään osana muuta laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä.

Öljylämmityksestä luopuminen vuonna 2022-2027

Kotitalousvähennystä voi myös saada vuosina 2022- 2027 korotetusti öljylämmityksestä luopumiseen. Kyseessä on määräaikainen korotus.

Korotetulla kotitalousvähennyksellä halutaan lisätä öljylämmityksestä luopumista ja kannustaa kotitalouksia siirtymään lämmitysmuotoihin, jotka ovat ilmastoystävällisempiä.

Kotitalousvähennys koskee myös vapaa-ajan asunnossa tehtäviä tavanomaisia töitä

Kotitalousvähennystä voi saada myös koskien vapaa-ajan asunnon tavanomaisia töitä. Tällaisiksi katsotaan esimerkiksi pienet pintaremontit, maalaustyöt tai siivous mökillä.

Uudisrakentamista ei sen sijaan hyväksytä kotitalousvähennyksen piiriin. Uudisrakentamiseksi katsotaan verotuksessa myös varaston, leikkimökin, grillikodan tai vastaavan rakentaminen. Uuden terassin, aidan tai laiturin rakentaminen mökille on kuitenkin sallittua ja vähennyskelpoinen.

Milloin kotitalousvähennys ei ole vähennyskelpoinen?

Tietyissä tapauksissa kotitalousvähennys ei ole vähennyskelpoinen.

Kotitalousvähennys ei ole vähennyskelpoinen, mikäli samaan työsuoritukseen saa myös omaishoidon tukea, lasten kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, korjausavustusta, joka maksetaan valtion tai muun julkisyhteisön varoista tai palkkatukea, joka maksetaan työnantajana toimivalle kotitaloudelle.

Kotitalousvähennystä ei myöskään voi saada, mikäli kunta on myöntänyt palvelusetelin tai muun maksusitoumuksen tehtyyn työhön. Palveluseteli tai maksusitoumus estää vähennyksen, vaikka seteliä ei edes käyttäisi.

Myöskin, jos maksu menee kunnalle tai kaupungille, ei kotitalousvähennystä voi saada. Sillä ei ole väliä, onko työn tekijä yritys tai esimerkiksi palvelutalo.

Lisäksi sellainen osuus, jonka vakuutusyhtiö on korvannut, ei ole vähennyskelpoinen.

Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta

Kotitalousvähennystä määrittää tuloverolaki, jonka mukaan kotitalousvähennyksen voi saada vain arvonlisäverollisesta työn osuudesta. Kotitalousvähennystä ei siis esimerkiksi saa materiaaleista, tarvikkeista tai matkakuluista. 

Lisäksi lain mukaan kotitalousvähennyksen voi saada vain silloin, kun työn on tehnyt joku ulkopuolinen. Vähennystä ei siis voi saada, jos työn on tehnyt itse tai jos työn tekijä asuu samassa taloudessa.

Työn tekijän tulee kuulua ennakkoperintärekisteriin

Kotitalousvähennyksen voi saada vain arvonlisäverollisesta hinnasta eli työn tekijän täytyy kuulua ennakkoperintärekisteriin. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, ei myöskään työstä voi hakea kotitalousvähennystä.

Kannattaakin aina muistaa tarkistaa etukäteen, onko yritys ennakkoperintärekisterissä ja tehdä sopimus vasta sen jälkeen. Tiedot ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta voi tarkistaa helposti verkossa maksuttomasta Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) yrityshausta. Tietoja varten tarvitaan joko yrityksen nimi tai y-tunnus.

Poikkeuksena on, jos työn tekee yleishyödyllinen yhteisö. Tällöin kotitalousvähennystä voi saada myös ilman, että työn tekijän tarvitsee olla ennakkoperintärekisterissä.

Palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut ovat vähennyskelpoisia, jos palkkaa työntekijän

Mikäli et osta palveluita yritykseltä, vaan palkkaat työntekijän, on vähennyksen laskutapa on hieman erilainen. Kotitalousvähennyksenä saa vähentää joko 15 % tai 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Määrä riippuu siitä mihin työhön työntekijä on palkattu.

Maksimi on silloinkin 2 250 euroa koskien remontointi eli perusparannus- ja kunnostustyötä sekä 3500 euroa koskien kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä.

Kotitalousvähennyksen määrä verotuksessa 2022

Kotitalousvähennyksen maksimimäärä koskien perusparannus- ja kunnostustöitä vuonna 2022 on 2 250 euroa henkilöltä. Tehdyn työn osuudesta saa vähentää 40 %, kun työ on ostettu yritykseltä. Maksimivähennyksen voi siis saada, kun yritykselle maksetussa laskussa on työn osuutta 5 875 euroa.

Kotitalousvähennyksen maksimimäärä koskien kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä sekä öljylämmityksestä luopumista on 3 500 euroa henkilöltä. Tehdyn työn osuudesta saa vähentää 60 %, kun työ on ostettu yritykseltä.

Kotitalousvähennykseen kuuluu myös aina kiinteä omavastuuosuus. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa riippumatta verovähennyksen suuruudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että verovähennyksestä on hyötyä vasta, kun laskun loppusumma on vähintään 200 euroa vuodessa, koska sallittu vähennettävä määrä on 50 %.

Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, mutta puolisot voivat jakaa sen

Kotitalousvähennys on aina henkilökohtainen. Summa on kuitenkin mahdollista jakaa puolison kanssa. Tästä on hyötyä silloin, jos puolisoiden vähennys on yhteensä korkeintaan 2 250 euroa (tai 3 500 euroa). Tällöin on mahdollista halutessaan hakea koko vähennys vain toisen puolison verotuksessa, jolloin 100 euron omavastuu tulee maksettavaksi vain yhden kerran.

Rajojen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä jos yhden henkilön vähennyksen maksimimäärä ylittyy, mutta vain toinen puolisoista hakee vähennystä, vähentää Verohallinto ylimenevän osan automaattisesti toisen puolison verotuksessa. Tällöin myös 100 euron omavastuu menee molemmilta puolisoilta.

Kokonaisuudessaan vuodelta 2022 puolisot voivat saada kotitalousvähennystä yhteensä 4 500 euroa vuodessa remonttikuluista tai 7 000 euroa kotitalous-, hoiva ja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumisesta.

Kotitalousvähennyksen ilmoittaminen

Kotitalousvähennys täytyy aina hakea itse. Vähennyksen tiedot voi ilmoittaa verottajalle joko 1) verokortille tai 2) veroilmoituksessa.

Jos tiedot ilmoittaa verokortille, saa edun vähennyksestä heti ja uuden verokortin pienemmällä veroprosentilla vanhan tilalle. Jos taas tiedot ilmoitetaan veroilmoituksessa, vähennys otetaan huomioon jäännösveron tai veronpalautuksen määrässä.

Kätevimmin kotitalousvähennyksen ilmoittaminen käy sähköisesti OmaVerossa. Lisää tietoa OmaVero-palvelusta löydät Verottaminen.com-> OmaVero.

Ilmoittamista varten tarvitaan kuitti tehdystä työstä, josta ilmenee yrityksen y-tunnus, laskun loppusumma sekä työn osuus laskusta. Maksuvuosi ratkaisee aina sen miltä vuodelta kotitalousvähennyksen tiedot tulee ilmoittaa.

Usein kysytyt kysymykset kotitalousvähennyksistä

Mistä töistä kotitalousvähennystä ei voi saada?

Kotitalousvähennyksen ulkopuolelle rajattuja töitä ovat esimerkiksi jätteiden kuljetus, loka- eli likakaivon tyhjennys tai nuohous. Poikkeuksena on kuitenkin esimerkiksi piipun tai hormin kunnostus, joista kotitalousvähennyksen voi saada.

Myöskään asunnon uudisrakentamiseen liittyvistä töistä ei kotitalousvähennystä myönnetä.

Lisäksi kotitalousvähennystä ei saa esimerkiksi sellaisesta hoiva- ja hoitotyöstä, jota terveydenhoitopalvelut tekevät arvonlisäverottomasti tai jos samaan työhön on saatu palveluseteli.

Milloin kotitalousvähennys pitää ilmoittaa?

Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa heti työn valmistuttua, jos vähennyksen haluaa suoraan verokortille. Mikäli taas kotitalousvähennys ilmoitetaan veroilmoituksella, tulee se ilmoittaa keväällä täydentämällä esitäytetyn veroilmoituksen tietoja määräpäivään mennessä.

Voiko kotitalousvähennyksen siirtää puolisolle?

Kotitalousvähennys on mahdollista siirtää puolisolle tilanteessa, jossa omat tulot ovat pienet ja maksetut verot jäävät erityisen pieniksi, jolloin verovähennystä ei olisi omalla kohdalla mahdollista toteuttaa.