Nettopalkka

Palkasta puhuttaessa voidaan käyttää eri termejä ja usein, kun puhe on “palkasta” voi olla vaikeaakin pysyä kärryillä, onko kyse nettopalkasta vai bruttopalkasta.

Tiedätkö mikä bruttopalkan ja nettopalkan ero on, ja miten nettopalkka muodostuu? Nämä kaksi eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi ja ei ole aina yhdentekevää, kumpaa termiä käyttää. Lue lisää, mitä kirjoitimme aiheesta Verottaminen.comissa.

Bruttopalkka ja nettopalkka – miten nämä eroavat toisistaan?

Kun puhutaan bruttopalkasta, on kyse palkkasummasta josta ei ole vähennetty veroja ja lakisääteisiä maksuja. Bruttopalkka on tavallisesti merkitty työntekijän työsopimukseen. Tästä summasta työnantajan tulee pidättää verokortissa määritelty ennakonpidätys sekä vähentää palkasta muut pakolliset lakisääteiset maksut.

Nettopalkka puolestaan on se rahasumma, jonka työntekijä saa tililleen palkkapäivänä, kun palkasta on jo vähennetty verot ja muut laissa määritellyt viranomaismaksut. Kyseessä on siis raha, mitä sinulle käytännössä jää käteen erilaisten pidätyksien jälkeen.

Nettopalkka selviää, kun bruttopalkasta on vähennetty verot ja muut lakisääteiset maksut

Nettopalkalla tarkoitetaan sitä summaa, joka siirtyy palkkapäivänä työntekijän tilille. Nettopalkka on siis se rahasumma, josta verottaja on jo ottanut oman osuutensa ja joka on työntekijän käytettävissä.

Nettopalkka saadaan, kun bruttopalkasta on tehty kaikki vähennykset eli nettopalkasta on vähennetty 1) verot ja 2) työeläke-, työttömyysvakuutus sekä sairausvakuutusmaksut.

Lopulliseen nettopalkan suuruuteen vaikuttaa työntekijän henkilökohtainen veroprosentti, eli niin sanottu ennakonpidätys. Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, mikä tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat tulot ovat, sitä enemmän joutuu maksamaan verojakin. Ennakonpidätyksen suuruuteen vaikuttavat varsinaisten tulojen ohessa kuitenkin monet muutkin asiat, kuten esimerkiksi henkilön asuinpaikkakunta, kirkkoon kuuluminen ja alaikäisten lasten lukumäärä.

Myös mahdolliset vähennykset verotuksessa voivat pienentää maksettavan veron määrää. Palkasta tehtäviä verovähennyskelpoisia kuluja ovat esimerkiksi matkakulut, työhuonevähennys ja asuntolainan korot. Osan vähennyksistä Verohallinto tekee automaattisesti, mutta joitakin veroista tehtäviä vähennyksiä, kuten esimerkiksi kotitalousvähennys (kts. Verottaminen.com -> Kotitalousvähennys), täytyy verovelvollisen pyytää itse.

Tästä syystä veroprosentista riippuen nettotulon ja bruttotulon erot voivat olla suuriakin henkilöiden välillä.

Nettopalkan määrään voivat vaikuttaa myös palkan päälle maksettavat korvaukset, jotka voidaan maksaa verovapaasti. Tällaisia verovapaita korvauksia ovat kilometrikorvaukset ja kotimaan tai ulkomaan päivärahat. Myös esimerkiksi työttömyyskassan tai ammattiyhdistyksen jäsenmaksut sekä mahdolliset ulosottomaksut voivat vaikuttaa palkan määrään, joka maksetaan työntekijän tilille.

Nettopalkan maksua tilille määrittää työsopimuslaki

Suomessa palkanmaksua määrittää työsopimuslaki. Lain mukaan palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Käteisenä palkan saa maksaa vain pakottavasta syystä ja tällöin maksetusta palkasta tulee työnantajalla olla työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys palkanmaksun todentamiseksi.

Palkka on maksettava kunkin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei työsopimuksessa tai sovellettavassa työehtosopimuksessa ole sovittu asiasta toisin. Viimeistään nettopalkan pitäisi kuitenkin olla työntekijän käytettävissä työsopimuksessa sovittuna palkkapäivänä.

Mikäli palkanmaksupäivä osuu pyhäpäiväksi, erääntyy työntekijän palkka yleensä maksettavaksi pyhäpäivää edeltävänä arkipäivänä.

Paljonko nettopalkasta jää käteen vähennysten jälkeen?

Nettopalkan suuruuteen vaikuttaa merkittävästi jokaisen verokorttiin määritelty ennakonpidätysprosentti.

Koska veroprosentti määräytyy jokaiselle aina tulojen mukaan henkilökohtaisesti ja näin ollen myös nettopalkan suuruus vaihtelee ennakonpidätysprosentin mukaan, ei palkkaa koskaan esitetä esimerkiksi palkkavertailuissa tai työpaikkailmoituksissa suoraan nettona, vaan bruttona.

Nettopalkka ei siis koskaan vastaa sitä summa, mistä työhaastattelussa on sovittu, mikä kannattaa aina muistaa ottaa huomioon.

Voit selvittää nettotulon määrän eli paljonko palkasta jää käteen laskurin avulla. Tällainen on esimerkiksi Kauppakamarin sivuilta löytyvä Verokiilalaskuri. Laskurilla voi selvittää paljonko kuukausittaisesta bruttopalkasta jää rahaa omaan käyttöön, kun siitä on vähennetty verot ja pakolliset eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä sairausvakuutusmaksut. Voit myös arvioida miten paljon mahdollinen palkankorotus vaikuttaisi sinulle käteen jäävään summaan tai nähdä mitä kuluja työnantaja joutuu maksamaan varsinaisen bruttopalkkasi päälle ja kuinka paljon.

Myös Verohallinnon tarjoamalla veroprosentti-laskurilla kukin voi laskea oman veroprosenttinsa ja arvioida sen avulla käteen jäävän nettopalkan summan. Huomioitava kuitenkin on, että laskuri ilmoittaa vain veroprosentin osuuden ja että työnantaja lisää laskurin laskemaan veroprosenttiin erikseen vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun. 

Huom! Laskureiden arviot ovat aina suuntaa-antavia ja täysin tarkkoihin tietoihin vaikuttavat erilaiset henkilökohtaiset seikat.

Paljonko 5000 euron bruttopalkasta jää todellisuudessa käteen verojen jälkeen?

5000 euron kuukausipalkka voi kuulostaa monen korvaan keskivertoa suuremmalta, mutta paljonko bruttopalkasta oikeastaan todellisuudessa jääkään käteen verojen jälkeen?

Käytetään esimerkkinä henkilöä, joka asuu Helsingissä, työskentelee julkisella puolella, kuuluu kirkkoon ja on iältään 35-vuotias.

Laskurin mukaan kyseisen henkilön 5000 euron bruttopalkasta käteen jäävä osuus nettona on 3478 €. Ansiotuloveroja ja vakuutusmaksuja palkasta lähtee yhteensä 2 887 €. Ansiotuloveron osuus on palkasta 21 % (1327 euroa), työnantajan vakuutusmaksujen osuus 17 % (1105 euroa) ja työntekijän vakuutusmaksujen osuus 7 % (455 euroa).

Työnantajalle maksuja puolestaan kertyy 5000 euron palkasta kaiken kaikkiaan 6365 €.

nettopalkka

Usein kysytyt kysymykset nettopalkasta

Miten nettopalkka lasketaan?

Suomessa nettopalkkana otetaan huomioon kaikki suoritukset, jotka työnantaja maksaa työntekijälle tai hänen puolestaan, ja joista työnantaja maksaa myös veron. Näihin suorituksiin kuuluvat mm. rahapalkka, luontoisedut ja bonukset. Jotkut korvaukset voivat olla verovapaita.

Nettopalkka saadaan vähentämällä bruttopalkasta verot sekä muut pakolliset kulut. Nettopalkan suuruuteen vaikuttavat bruttopalkan suuruuden lisäksi henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti sekä muiden palkasta pidätettävien maksujen pidätysprosentit.

Jotta bruttopalkasta voidaan laskea nettopalkka, tarvitaan siis tieto vähennettävistä palkan sivukuluista sekä ennakkopidätyksen määrästä. Palkkojen sivukulujen määrä vaihtelee vuosittain.

Mikä on nettotulo?

Nettotulo on käteen jäävä osuus palkasta eli tuosta rahasta on vähennetty pois kaikki verot ja lakisääteiset maksut.

Mikä on normaali tuntipalkka?

Tuntipalkat vaihtelevat alojen ja julkisen/yksityisen sektorin mukaan, joten yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole. Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkaisten säännöllisen työajan tuntipalkka oli vuonna 2020 keskimäärin 16,8 euroa tunnilta. Miesten keskiansio oli 17,4 euroa, kun taas naisten keskituntiansio oli 14,1 euroa.