Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka yksityishenkilö voi saada erilaisista kotona teetetyistä töistä. Kotitalousvähennyksen historia juontaa juurensa jo yli parin vuosikymmenen päähän, jolloin kotitalousvähennys otettiin Suomessa käyttöön kokeiluluonteisesti ensimmäistä kertaa vuonna 1997 Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Kokeilun myötä verovähennysmalli otettiin käyttöön koko Suomessa vuonna 2001.

Tarkoituksena kotitalousvähennyksellä on parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat tehneet aikaisemmin itse. Lisäksi tarkoituksena on myös asuntojen omatoimisen ylläpitotoiminnan edistäminen ja harmaan talouden torjuminen.

Kotitalousvähennystä voi saada kotona teetetystä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä.

Kotitalousvähennystä on mahdollista saada, kun työ tehdään joko 1) omassa kodissa, 2) vapaa-ajan asunnossa tai 3) vanhempien/isovanhempien kodissa.

Asunto voi olla omistusasunto tai vuokra-asunto. Sen sijaan asunto-osakeyhtiö ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen eikä vähennystä voi saada esimerkiksi sijoitusasunnosta.

Luonnollisten henkilöiden lisäksi myös kuolinpesä on oikeutettu saamaan kotitalousvähennyksen. Verovähennys on kuitenkin hyödynnettävissä vain sen vuoden osalta, jolloin vainaja on kuollut.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia kunnossapito- ja perusparannustöitä ovat käytännössä erilaiset remonttityöt. Tällaisia ovat muun muassa rakennuksen ulkomaalaus, sisäpintojen maalaus ja tapetointi, keittiöremontti, kylpyhuone- tai saunaremontti, lattiapintojen uusiminen tai kunnostus ja omakotitalon sähkö-, putki- ja kaapelityöt.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ovat myös esimerkiksi ilmalämpöpumpun asentaminen ja huolto, sähköauton latausaseman asennus, omakotitalon antennin asennus ja huolto sekä hälytys- ja turvajärjestelmän asennus.

Täydellinen lista kaikista kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä on luettavissa Verohallinnon sivuilta.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä tavanomaisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön kustannusten perusteella ovat muun muassa Verohallinnon mukaan:

• Asunnon siivous ja pyykinpesu, silitys sekä muu vaatteiden huolto

• Ruoanlaitto

• Uusien huonekalujen kokoaminen

• Ammattijärjestäjän palvelut

• Digiboksin, dvd-soittimen ja television asennus- ja opastustyö

• Tietokoneen asennus- ja opastustyö

• Haravointi, ruohonleikkaus, lumenluonti ja muut piha-alueen puhtaanapitotyöt

• Puutarhanhoito, kuten kastelu, istutustyöt ja rikkaruohojen kitkentä

• Puiden kaataminen piha-alueella, polttopuiden teko ja kasaus sekä pihapuiden oksien karsinta

• Tuholaisten torjunta asunnossa ja piha-alueella

Lisäksi kotitalousvähennykseen oikeuttavaa hoiva- ja hoitotyötä ovat esimerkiksi lasten, vanhusten, sairaiden ja vammaisten hoito, kuten peseminen, pukeminen, syöttäminen ja muu huolenpito.

Myös avustaminen kaupassa, pankissa ja apteekissa asioinnissa toisen puolesta, lemmikin ulkoiluttaminen sekä lasten koululäksyissä auttaminen ovat sellaista hoiva- ja hoitotyötä, josta saa kotitalousvähennyksen, kun se tehdään osana muuta laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä.

Kotitalousvähennystä voi myös saada vuosina 2022- 2027 korotetusti öljylämmityksestä luopumiseen. Kyseessä on määräaikainen korotus.

Korotetulla kotitalousvähennyksellä halutaan lisätä öljylämmityksestä luopumista ja kannustaa kotitalouksia siirtymään lämmitysmuotoihin, jotka ovat ilmastoystävällisempiä.

Kotitalousvähennystä voi saada myös koskien vapaa-ajan asunnon tavanomaisia töitä. Tällaisiksi katsotaan esimerkiksi pienet pintaremontit, maalaustyöt tai siivous mökillä.

Uudisrakentamista ei sen sijaan hyväksytä kotitalousvähennyksen piiriin. Uudisrakentamiseksi katsotaan verotuksessa myös varaston, leikkimökin, grillikodan tai vastaavan rakentaminen. Uuden terassin, aidan tai laiturin rakentaminen mökille on kuitenkin sallittua ja vähennyskelpoinen.

Tietyissä tapauksissa kotitalousvähennys ei ole vähennyskelpoinen.

Kotitalousvähennys ei ole vähennyskelpoinen, mikäli samaan työsuoritukseen saa myös omaishoidon tukea, lasten kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, korjausavustusta, joka maksetaan valtion tai muun julkisyhteisön varoista tai palkkatukea, joka maksetaan työnantajana toimivalle kotitaloudelle.

Kotitalousvähennystä ei myöskään voi saada, mikäli kunta on myöntänyt palvelusetelin tai muun maksusitoumuksen tehtyyn työhön. Palveluseteli tai maksusitoumus estää vähennyksen, vaikka seteliä ei edes käyttäisi.

Myöskin, jos maksu menee kunnalle tai kaupungille, ei kotitalousvähennystä voi saada. Sillä ei ole väliä, onko työn tekijä yritys tai esimerkiksi palvelutalo.

Lisäksi sellainen osuus, jonka vakuutusyhtiö on korvannut, ei ole vähennyskelpoinen.

Kotitalousvähennystä määrittää tuloverolaki, jonka mukaan kotitalousvähennyksen voi saada vain arvonlisäverollisesta työn osuudesta. Kotitalousvähennystä ei siis esimerkiksi saa materiaaleista, tarvikkeista tai matkakuluista. 

Lisäksi lain mukaan kotitalousvähennyksen voi saada vain silloin, kun työn on tehnyt joku ulkopuolinen. Vähennystä ei siis voi saada, jos työn on tehnyt itse tai jos työn tekijä asuu samassa taloudessa.

Kotitalousvähennyksen voi saada vain arvonlisäverollisesta hinnasta eli työn tekijän täytyy kuulua ennakkoperintärekisteriin. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, ei myöskään työstä voi hakea kotitalousvähennystä.

Kannattaakin aina muistaa tarkistaa etukäteen, onko yritys ennakkoperintärekisterissä ja tehdä sopimus vasta sen jälkeen. Tiedot ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta voi tarkistaa helposti verkossa maksuttomasta Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) yrityshausta. Tietoja varten tarvitaan joko yrityksen nimi tai y-tunnus.

Poikkeuksena on, jos työn tekee yleishyödyllinen yhteisö. Tällöin kotitalousvähennystä voi saada myös ilman, että työn tekijän tarvitsee olla ennakkoperintärekisterissä.

Mikäli et osta palveluita yritykseltä, vaan palkkaat työntekijän, on vähennyksen laskutapa on hieman erilainen. Kotitalousvähennyksenä saa vähentää joko 15 % tai 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Määrä riippuu siitä mihin työhön työntekijä on palkattu.

Maksimi on silloinkin 2 250 euroa koskien remontointi eli perusparannus- ja kunnostustyötä sekä 3500 euroa koskien kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä.

Kotitalousvähennyksen maksimimäärä koskien perusparannus- ja kunnostustöitä vuonna 2024 on 2 250 euroa henkilöltä. Tehdyn työn osuudesta saa vähentää 40 %, kun työ on ostettu yritykseltä. Maksimivähennyksen voi siis saada, kun yritykselle maksetussa laskussa on työn osuutta 5 875 euroa.

Kotitalousvähennyksen maksimimäärä koskien kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä sekä öljylämmityksestä luopumista on 3 500 euroa henkilöltä. Tehdyn työn osuudesta saa vähentää 60 %, kun työ on ostettu yritykseltä.

Kotitalousvähennykseen kuuluu myös aina kiinteä omavastuuosuus. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa riippumatta verovähennyksen suuruudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että verovähennyksestä on hyötyä vasta, kun laskun loppusumma on vähintään 200 euroa vuodessa, koska sallittu vähennettävä määrä on 50 %.

Kotitalousvähennys on aina henkilökohtainen. Summa on kuitenkin mahdollista jakaa puolison kanssa. Tästä on hyötyä silloin, jos puolisoiden vähennys on yhteensä korkeintaan 2 250 euroa (tai 3 500 euroa). Tällöin on mahdollista halutessaan hakea koko vähennys vain toisen puolison verotuksessa, jolloin 100 euron omavastuu tulee maksettavaksi vain yhden kerran.

Rajojen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä jos yhden henkilön vähennyksen maksimimäärä ylittyy, mutta vain toinen puolisoista hakee vähennystä, vähentää Verohallinto ylimenevän osan automaattisesti toisen puolison verotuksessa. Tällöin myös 100 euron omavastuu menee molemmilta puolisoilta.

Kokonaisuudessaan vuodelta 2024 puolisot voivat saada kotitalousvähennystä yhteensä 4 500 euroa vuodessa remonttikuluista tai 7 000 euroa kotitalous-, hoiva ja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumisesta.

Kotitalousvähennys täytyy aina hakea itse. Vähennyksen tiedot voi ilmoittaa verottajalle joko 1) verokortille tai 2) veroilmoituksessa.

Jos tiedot ilmoittaa verokortille, saa edun vähennyksestä heti ja uuden verokortin pienemmällä veroprosentilla vanhan tilalle. Jos taas tiedot ilmoitetaan veroilmoituksessa, vähennys otetaan huomioon jäännösveron tai veronpalautuksen määrässä.

Kätevimmin kotitalousvähennyksen ilmoittaminen käy sähköisesti OmaVerossa. Lisää tietoa OmaVero-palvelusta löydät Verottaminen.com-> OmaVero.

Ilmoittamista varten tarvitaan kuitti tehdystä työstä, josta ilmenee yrityksen y-tunnus, laskun loppusumma sekä työn osuus laskusta. Maksuvuosi ratkaisee aina sen miltä vuodelta kotitalousvähennyksen tiedot tulee ilmoittaa.