Ennakonpidätys
Ennakonpidätys on Verohallinnon määrittelemä arvioon perustuva vero, joka pidätetään ansiotuloista, kuten henkilön palkasta. Ennakonpidätystä määrittää ennakkoperintälaki (EPL).
Verohallinnon mukaan tulosta on toimitettava ennakonpidätys, mikäli tulo ei ole verovapaa, ennakonkannon alainen tulo tai vapautettu ennakonpidätyksen toimittamisesta.
Ennakonpidätyksen taustaa
Ennakonperinnän pohjimmaisena tarkoituksena on, että veroja kertyy valtiolle tasaisesti sitä mukaa kuin tuloakin maksetaan. Koska käytännössä katsottuna koko yhteiskuntamme pyörii verorahojen voimin, on ennakonpidätyksen merkitys tältä kannalta erityisen tärkeä.
Verorahoilla rahoitetaan esimerkiksi sosiaalipalveluita, terveydenhuoltoa ja koulutusta.
Miten ennakonpidätys peritään?
Ennakonpidätys tehdään verokorttiin merkityn ennakonpidätysprosentin perusteella. Mikäli verokorttia ei kuitenkaan ole esitetty työnantajalle, tulee työnantajan pidättää palkasta vero 60 % suuruisena eli kannattaa muistaa toimittaa ennakonpidätystiedot työnantajalle.
Ennakonpidätys koskee palkkaa eli työstä saatavaa tuloa, mutta palkan lisäksi se pitää maksaa myös eläkkeestä, työkorvauksesta ja erilaisista etuuksista, kuten vanhempainraha tai työttömyyspäiväraha.
Ennakonpidätys maksuun seuraavan kuukauden 12. päivä
Ennakonpidätyksen toimittava taho on useimmiten työnantaja tai eläkkeen/etuuden maksaja, joka tilittää pidättämänsä veron edelleen Verohallinnolle. Ennakonpidätyksen suorittaja on myös velvollinen antamaan tarvittavat ilmoitukset maksamastaan suorituksesta ja siitä toimittamastaan ennakonpidätyksestä.
Maksetuista palkoista ilmoitus tehdään tulorekisteriin, mistä tieto siirtyy Verohallinnon Omavero-palveluun, mitä kautta ennakonpidätys lähtee maksuun.
Ilmoituspäivä tulorekisterissä on viimeistään 5. kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen ja maksu suoritetaan viimeistään palkanmaksukautta seuraavan kuukauden 12. päivä.
Miten ennakonpidätys muodostuu?
Ennakonpidätys on arvio henkilön vuoden aikana saamista tuloista ja niihin kuuluvista veroista. Ennakonpidätys muodostuu useasta eri osasta, joihin kuuluvat:
-
Kunnallisvero
-
Valtion tulovero (ansiotulo)
-
Sairausvakuutusmaksu
-
Mahdollinen kirkollisvero
Kunnallisvero on aina kiinteä prosentti, joka vaihtelee kunnittain. Kunnallisvero maksetaan sille kunnalle, jonka asukas henkilö on ollut verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Keskimäärin kunnallisveroprosentti on noin 17-23 %.
Valtionvero on progressiivinen ja veroprosentti nousee sitä mukaa, kun tulot kasvavat.
Sairausvakuutusmaksu vaihtelee vuosittain. Vuodelta 2024 prosentti on työntekijän osalta 1,36 %. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei peritä alle 16-vuotiailta eikä 68 vuotta täyttäneiltä.
Kirkollisveroa maksavat evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat jäsenet. Kirkollisveroa maksetaan oman asuinkunnan seurakunnalle ja veron määrä vaihtelee 1 – 2 % kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen mukaan. Katso lisää Verottaminen.com -> Kirkollisvero.
Kuinka ennakonpidätyksen määrä lasketaan
Verohallinto laskee ja määrää ennakonpidätyksen automaattisesti vuoden alussa ja uudet verokortit toimitetaan viimeistään tammikuussa.
Ennakonpidätyksen määrä verokorttia varten saadaan, kun vuoden aikana arviolta saatavista tuloista tehdään mahdolliset vähennykset ja sen jälkeen jäljelle jäävän summan veroprosentti katsotaan tuloveroasteikosta. Tähän prosenttiin lisätään kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero sekä sairausvakuutusmaksu.
Näistä kaikista muodostuu yksi ennakonpidätysprosentti, jonka mukaan ansiotuloa verotetaan. Mikäli ennalta merkitty ennakonpidätysprosentti kuitenkin vaikuttaa liian pieneltä, voit tilata tällöin Verohallinnolta uuden verokortin. Lue lisää verokortin tilaamisesta Verohallinnon sivuilta.
Ennakonpidätyksestä tehtävät vähennykset
Ennakonpidätyksen alaisista tuloista voi myös hakea erilaisia vähennyksiä, jotka pienentävät maksettavan veron määrää. Nämä voidaan jakaa kahteen eri osaan: verotuksen perusteena olevista tuloista tehtävät vähennykset sekä suoraan itse maksettavasta verosta tehtävät vähennykset.
Verotuksen perusteena olevia tuloja pienentäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi työmatkavähennys tai tulonhankkimisvähennys, jotka työntekijä voi hakea ja vähentää suoraan lopullisesta palkkasummasta.
Veron määrää pienentäviä vähennyksiä ovat sellaiset, jotka kohdistuvat suoraan maksettavaan veroon, kuten vaikka kotitalousvähennys.
Ennakonpidätyksen korjaaminen
Ennakonpidätys perustuu aina arvioon. Optimaalisinta olisi pyrkiä suunnittelemaan oma talous niin, että verot ovat mahdollisimman oikean suuruiset eikä veroa tarvitse maksaa liikaa tai liian vähän, sillä ennakonpidätys vaikuttaa suoraan vuotuisiin tuloihin.
Mahdollinen ”virhe” ennakonpidätyksen alaisesta verosta toki korjataan lopullisessa verotuksessa joko niin, että henkilö saa veronpalautuksia (veroja on maksettu liikaa) tai joutuu maksamaan jäännösveroa (veroja on maksettu liian vähän).
Verottaminen.com sivustolta löydät kaiken verottamiseen liittyvän kätevästi yhdestä paikasta.
Usein kysytyt kysymykset ennakonpidätyksestä
Verohallinto laskee ja määrää ennakonpidätyksen automaattisesti vuoden alussa ja uudet verokortit toimitetaan viimeistään tammikuussa.
Ennakonpidätys muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Kunnallisvero
- Ansiotulo
- Sairausvakuutusmaksu
- Mahdollinen kirkollisvero
Kyllä voi! Oma verotus tulisi kuitenkin pyrkiä suunnittelemaan siten, että muutoksia ei tarvitse vuoden aikana tehdä. Virheet voi kuitenkin korjata lopullisessa verotuksessa vuosittain.